perjantai 23. joulukuuta 2011

23.12. Perjantai

Kuopalle jääneet olivat nähneet sarvikuonon. Minua ei harmita, sillä olin todella unen tarpeessa. Ei siitäkään huolimatta, että ko sarvikuonoja on niin vähän jäljellä, että ne melko varmasti kuolevat sukupuuttoon. Chrisillä on kipakoita mielipiteitä salametsästäjiin liittyen. Hänestä tuomiot eivät ole riittävän kovia. Olen samaa mieltä. Lisäksi tuomiolle pitäisi saada ne kiinalaiset, jotka sarvia ostavat. Jos Kiinassa saa elinkautisen vääristä mielipiteistä niin miksei sitten sarvikuonojen sarvien kaupasta?

Edessä on taas pitkä ajomatka seuraavaan leiripaikkaan. Maisemat sentään aika katsomisen arvoisia, vaikka edelleen pelkkää pusikkoa ilman asutusta. Näkymä on eroosion syömiä vuoria, kallioita ja kanjoneja. Pysähdymme supermerkettiin pikkukylässä. Lisäksi matkan varrella pysähdymme tien viereen katsomaan ikilehti kasveja (Welwitschia), jotka ovat yli tuhat vuotta vanhoja. Kasvi on vaatimattoman näköinen lehtisykerö maanpinnassa. Sen juuret kuulemma kuitenkin ulottuvat 30 metrin syvyyteen. Laura sanoo, että kasvi on elävä fossiili, eikä se enää lisäänny. Wikipedia kertoo kasvista näin : "Ikilehti on äärimmäisen sitkeä, ja se saattaa elää jopa yli 2000-vuotiaaksi. Sen uskotaan imevän lehdissä olevan erityisen rakenteen avulla vettä öisin mereltä saapuvasta sumusta. Siten se selviytyy monilla sellaisilla paikoilla, jotka ovat liian kuivia muille kasveille."

Perille päästyämme laitamme teltat pystyyn hiekalle kuivuneen joenuoman viereen. Ohjelmassa on vielä patikkaretki bushmannnien luolamaalauksille. Jätän väliin, sillä kaipaan taukoa sekä ohjelmanumeroista että ryhmästä. Tiinakin sanoo skipanneensa ison joukon aktiviteetteja samasta syystä. Otan nokoset, koska on aivan liian kuuma tehdä mitään.

Heti kun aurinko on laskenut tuleekin yllättävän kylmä. Vihdoinkin jotain käyttöä mukana tuomilleni villavaatteille. Laitan jopa laamapipon päähän ja villasukat jalkaan. Illalla on vielä paikallisten lauluesitys kello puoli kymmeneltä. Naksahtavat äänteet kuulostavat hassulta laulussa. Niitä on paikallisissa kielissä paljon. Bushmanien puhe kuulosti hyvin oudolta kurkkuäänteiden ja naksahdusten vuoksi.

Chris koittaa löytää skorpionia mutta löytääkin jonkun hämähäkin ja skorpionin sekoituksen. Ikävännäköinen otus, kuin aliens-leffasta, mutta ilmeisesti vaaraton.




Pahoittelut muuten kirjoitusvirheistä. Kirjoitan blogia kännykällä pomppivassa rekassa, joten olosuhteet eivät ole parhaat mahdolliset.

1 kommentti:

  1. Aina se suurin kala pääsee karkuun.... mutta hyvä jos ei harmita. Näkeehän noita kuonokkaita videolta - ja paremminkin.

    Hyvää Joulua!

    Mom & Dad

    VastaaPoista