Leirintäalue keskellä täydellisen mitään. ”Miksi tämä leirintäalue on juuri täällä?” kysyn kuskiltamme Chrisitä. ”Erittäin hyvä kysymys” Chris vastaa, ”täällä ei tosiaankaan ole yhtään mitään”.
Illallista leirinuotiolla
Ohjelmassa on iltakävely bushmanien eli san-kansan kanssa. Se on jopa parempi kuin odotin. Sanit ovat kertakaikkisen viehättäviä ja sympaattisia. Ja erikoisia. Sanit ovat sekä geneettisesti että perinteiseiltä elintavoiltaan maailman vanhinta kansaa. He muun muassa metsästävät antilooppeja juoksemalla ne läkähdyksiin. Sanit esittelevät joitakin perinteisiä tapojaan meille. He puhunvat vain omaa kieltään, joka on täynnä erilaisia naksahduksia. Tunnen olevani aikamatkalla jonnekin menneisyyteen, ihmiskunnan alkuajoille. Kuvaan hulluna, tästä tulee varmasti hyviä otoksia, jos en sössi mitään.
Osa ryhmän nuorista saneista kertoo vasta opettelevansa perinteisiä tapoja. Suuri osa san-kansasta on pakotettu asumaan reservaateissa ja alokoholismi on iso ongelma. Karjankasvattajat ja sanit eivät tule toimeen keskenään. San kulttuurissa ei ole tunnettu yksityisomistusta mikä on aiheuttanut ongelmia. ”Mutta sanit olivat täällä ensin” sanoo Mia ja on mielestäni täysin oikeassa.
 |
| From Overlanding-reissu Afrikkaan |
 |
| From Overlanding-reissu Afrikkaan |
 |
| From Overlanding-reissu Afrikkaan |
 |
| From Overlanding-reissu Afrikkaan |
 |
| From Overlanding-reissu Afrikkaan |
 |
| From Overlanding-reissu Afrikkaan |
Illalla sanit esittävät perinteisiä tanssejaan nuotion valossa. Olen edelleen aivan haltioissani. Tosin Richard ei kykene olemaan koko esitystä hiljaa, vaikka esityksen alussa sanit sitä pyytävät erityisesti juuri häneltä. Heitän lopulta Ritchiä tyhjällä tölkillä. Eikä sekään auta...
Kaisloista kootuissa vessoissa on isoja karvaisia hämähäkkejä, n parin sentin levyisiä. No, ehkä ne syövät vessoissa majailevia moskiittoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti